Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa

Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.Jatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”

Kulttuurimuutos ja miten se tehdään

On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”

Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva

Vaikka sivutoimisesta yrittäjyydestä on monenlaista hyötyä, riskienhallinnan näkökulmasta on tärkeä ymmärtää sen käsittely työttömyysturvassa. Yritystoiminnastasi saamasi tulot nimittäin vaikuttavat ansiosidonnaiseen päivärahaasi, hieman eri tavoin yritysmuodosta riippuen. Työttömyysturvan näkökulmasta kaikki yrittäjät ovat yrittäjiä – kevytyrittäjät, toiminimiyrittäjät, osake-yhtiön omistajat. Merkityksellistä ei ole, onko sinulla y-tunnus tai oletko alv-velvollinen, vaikka ne ovat niinsanotusti raskauttavia tekijöitä yritystoiminnan sivu- jaJatka lukemista ”Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva”

Mitä tapahtuu huomenna työlle?

Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin. Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti, joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset. Sytykkeenä aiheelle toimiiJatka lukemista ”Mitä tapahtuu huomenna työlle?”

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alunperin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitysJatka lukemista ”Työajan mittaaminen on kulttuuriteko”

Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen

Yrityksen palkitsemisen kokonaisuus heijastelee paitsi aikaa myös sen tavoitteita ja identiteettiä. Yksi vahva määrittäjä on talous, sillä megatrendit ohjaavat sijoittajien investointeja ja yleinen taloustilanne karhu- ja härkämarkkinoineen höllentää tai kiristää rahahanoja. Yrityksen tavoite on käytettävin varoin ruokkia henkilöstön motivaatiota ja tuottavuutta. Toteutus on kuitenkin liikkuva maali. Miten palkitseminen on mukautunut trendeihin, korona-aikaan, tai yrittäjyyden jaJatka lukemista ”Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen”

Titteli. Tuo ihana inhokki.

Kirjoitin aiheesta LinkedIn-postauksen joulukuussa 2021. Se sai 44 796 näyttökertaa ja 105 kommenttia. Mukana ollut ”Onko tittelille merkitystä? Miksi?” -poll sai 1005 vastausta ja seuraavat tulokset: Kyllä, ovat merkityksellisiä. 44 % No ihan turhaa. 13 % OK – ei liikuta suuresti. 43 % Kommentteja tipahteli puolesta ja vastaan. Karkeasti yleistäen suurin olemassaolon peruste titteleille nähtiin tilanteissa,Jatka lukemista ”Titteli. Tuo ihana inhokki.”

Puskurityötä ja kevytyrittäjyyttä

Kaikilla pitäisi olla puskurityö. Se on suunnitelma, johon voi tarttua (työ)elämän yllättäessä tai kun haluaa luoda itselleen motivoivan ja joustavan työelämän. Se voi olla vaikkapa harrastus tai toimi, josta voi tehdä itselleen uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Tekijälleen se tuo turvaa ja tyytyväisyyttä, yrityksille mahdollisuuden ostaa osaamista tai käsipareja helposti, joustavasti jaJatka lukemista ”Puskurityötä ja kevytyrittäjyyttä”

Paljon kanssa pärjää – puskurityöstä vastinetta motiiveihin

Jokaisella meistä pitäisi olla puskurityö. Se on joko harrastus tai sivutyö, josta voit tehdä itsellesi uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Se on varasuunnitelma, johon tartut (työ)elämän yllättäessä. Se on palapelin yksi osa, kun rakennat itsellesi motivoivaa työkokonaisuutta.  Me ihmiset olemme monitasoisia olentoja, joilla on joskus valtavastikin ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja rooleja.Näissä pääsemme toteuttamaan erilaisia motiivejamme ja toiveitamme. Tämän kirjon keskellä olisikin poikkeuksellista löytää itselleenJatka lukemista ”Paljon kanssa pärjää – puskurityöstä vastinetta motiiveihin”

Puskurityön resepti

Jokaisella pitäisi olla puskurityö – harrastus tai toimi, josta voi tehdä itselleen uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Puskurityö ei ole kuitenkaan mikä tahansa toinen työ. Sen olemassaolon tarkoitus on hajauttaa ura- ja taloudellisia riskejäsi sekä tukea jaksamistasi. Toimivan puskurityön luominen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Jotta se täyttäisi sille määritellyn tehtävän, senJatka lukemista ”Puskurityön resepti”