Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtäaikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa kilpailutekijä – nykyiset työntekijät. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laadukas uravalmennus, sillä sen avulla voidaan tarjota yksilölle motivoiva työura, suitsia kallista vaihtuvuutta ja korvausrekrytointikierrettä, sekä parantaa johtamisen laatua tukemalla työntekijöiden omia urajohtamistaitoja. Tämän hetken merkittävimpiä työmarkkinailmiöitä ovatJatka lukemista ”Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä”

Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?

Katoavatko osaajasi? Siltä pahasti näyttää Linkedin-uutisvirrassa aamulla 2.1.2023. Näitä päivityksiä et varmaankaan haluaisi lukea omien osaajiesi kynästä:  “I’m excited to start my new position as Chief Operating Officer at …”“I’m happy to share that I’m starting a new position as Henkilöstöpäällikkö at…”“Jännittävää, aloitan tänään palvelumuotoilijana XX:ssä!” Suunnittelematon vaihtuvuus maksaa maltaita Turha vaihtuvuus on yritykselle kallista.Jatka lukemista ”Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?”

Mitä tapahtui ja tapahtuu työmarkkinassa 2022 ja 2023?

Vuosi lähenee loppuaan ja 2023 suunnitelmat ovat jo tulilla sekä yrityksissä että jokaisen urasiirtoa pohtivan mielessä. Laaditaan strategiaa, tavoitteita ja roadmappejä, lasketaan budjetteja ja kateprosentteja, mietitään osaamis-, kyvykkyys- ja puuteanalyysejä. Mitä osaamista tarvitaan ensi vuonna, miten se hankitaan, miten pidetään osaajat talossa? Työntekijät pohtivat ehkä seuraavaa ura-askelta, kehittymismahdollisuuksia, joustavuutta. Missä minä haluan seuraavaksi olla, kenenJatka lukemista ”Mitä tapahtui ja tapahtuu työmarkkinassa 2022 ja 2023?”

Tarviiko aina vaihtaa? Ei todellakaan tarvi!

25 vuoden työelämä-, johtamis-, HR- ja valmennuskokemukseni pohjalta tiedän, että yrityksen vaihtaminen ei suinkaan ole aina paras tapa edistää uraansa. Kuten on helpompaa myydä olemassaoleville kuin uusille asiakkaille, uralla eteneminen voi tapahtua tehokkaimmin nykyisen työnantajan palkkalistoilla. Myös yritykset haluavat motivoituneen, oppivan henkilöstön turhan työpaikkahyppelyn ja jatkuvien korvausrekrytointien sijaan. Ne ovat nimittäin todella tehottomia ja kalliita.Jatka lukemista ”Tarviiko aina vaihtaa? Ei todellakaan tarvi!”

Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?

Vaikka johtajien syyt vaihtaa työpaikkaa ovat paljolti samat kuin muilla, on niissä myös omia erityispiirteitään. Vaikka tavallisimmat syyt – johtamisen laatu, vision puute, yrityskulttuuri ja palkitseminen – vaikuttavat myös johtajiin, olemme valmennuksissamme jäsentäneet näiden lisäksi muutaman muun keskeisen syyn. Yrityksen kehityskaari Erityisesti operatiivinen johto / johtoryhmä, toimitusjohtaja ja hallitus palkataan yritykseen tiettyyn kehitysvaiheeseen, esimerkiksi muutosjohtajaksi,Jatka lukemista ”Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?”

Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa

Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.Jatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”

Kulttuurimuutos ja miten se tehdään

On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”

Mitä tapahtuu huomenna työlle?

Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin. Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti, joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset. Sytykkeenä aiheelle toimiiJatka lukemista ”Mitä tapahtuu huomenna työlle?”

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alunperin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitysJatka lukemista ”Työajan mittaaminen on kulttuuriteko”

Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen

Yrityksen palkitsemisen kokonaisuus heijastelee paitsi aikaa myös sen tavoitteita ja identiteettiä. Yksi vahva määrittäjä on talous, sillä megatrendit ohjaavat sijoittajien investointeja ja yleinen taloustilanne karhu- ja härkämarkkinoineen höllentää tai kiristää rahahanoja. Yrityksen tavoite on käytettävin varoin ruokkia henkilöstön motivaatiota ja tuottavuutta. Toteutus on kuitenkin liikkuva maali. Miten palkitseminen on mukautunut trendeihin, korona-aikaan, tai yrittäjyyden jaJatka lukemista ”Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen”