Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?

Vaikka johtajien syyt vaihtaa työpaikkaa ovat paljolti samat kuin muilla, on niissä myös omia erityispiirteitään. Vaikka tavallisimmat syyt – johtamisen laatu, vision puute, yrityskulttuuri ja palkitseminen – vaikuttavat myös johtajiin, olemme valmennuksissamme jäsentäneet näiden lisäksi muutaman muun keskeisen syyn. Yrityksen kehityskaari Erityisesti operatiivinen johto / johtoryhmä, toimitusjohtaja ja hallitus palkataan yritykseen tiettyyn kehitysvaiheeseen, esimerkiksi muutosjohtajaksi,Jatka lukemista ”Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?”

Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa

Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.Jatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”

Kulttuurimuutos ja miten se tehdään

On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”

Mitä tapahtuu huomenna työlle?

Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin. Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti, joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset. Sytykkeenä aiheelle toimiiJatka lukemista ”Mitä tapahtuu huomenna työlle?”

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alunperin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitysJatka lukemista ”Työajan mittaaminen on kulttuuriteko”

Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen

Yrityksen palkitsemisen kokonaisuus heijastelee paitsi aikaa myös sen tavoitteita ja identiteettiä. Yksi vahva määrittäjä on talous, sillä megatrendit ohjaavat sijoittajien investointeja ja yleinen taloustilanne karhu- ja härkämarkkinoineen höllentää tai kiristää rahahanoja. Yrityksen tavoite on käytettävin varoin ruokkia henkilöstön motivaatiota ja tuottavuutta. Toteutus on kuitenkin liikkuva maali. Miten palkitseminen on mukautunut trendeihin, korona-aikaan, tai yrittäjyyden jaJatka lukemista ”Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen”

Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä

Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen taiJatka lukemista ”Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä”

Ikuinen maaliskuu(ko?)

Covid-19-kriisillä oli alku ja sillä tulee olemaan jonkinlainen loppu tai normaalisoituminen. Vaikka tragedia on ensiarvoisesti inhimillinen, sillä on myös muita ulottuvuuksia: Yksi näistä on työelämän uusi normaali, jolla viitataan mm. eristyksen ja etätyön edellyttämiin uusiin työnteon tapoihin. Nämä ovat hyvässä ja pahassa, enemmän tai vähemmän, jäädäkseen. Etätyöhön siirtyminen maaliskuussa 2020 onnistui yksiltä paremmin, toisilta seJatka lukemista ”Ikuinen maaliskuu(ko?)”