Selvitä, varaudu, mukaudu, palaudu – ja toista!

Yt-neuvotteluiden piirissä on tällä hetkellä (9.4.2020) reilusti yli 300 000 suomalaista, eikä vähiten suoraan tai välillisesti koronan takia. Määrä nousee jatkuvasti. Erityisenä huolena itse viruksen lisäksi on olleet talouden hidastumisen vaikutus yritysten tilausmääriin ja toimintakykyyn – ja sen suora vaikutus mahdollisesti tarvittaviin henkilöstökustannusten leikkauksiin. Eli työntekijöiden lomauttamiseen tai vähentämiseen. Hallitus on määritellyt työnantajille helpotuksia esimerkiksi lyhentämälläJatka lukemista ”Selvitä, varaudu, mukaudu, palaudu – ja toista!”

Tiliotteesi kertoo, mikä on sinulle tärkeää

Pääsääntöisesti ihmiset käyvät töissä ansaitakseen rahaa tai rahanarvoisia etuja. Tai tarkemmin, eivät ainoastaan ansaitakseen rahaa itsessään, vaan selvitäkseen arjesta ja/tai mahdollistaakseen haluamansa elämän. Rahan ja työn mielekkyyden merkitystä on tutkittu esimerkiksi uunituoreessa Palkitseminen Suomessa 2020 -tutkimuksessa, https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4871776/Tuore+selvitys+on+heratys+tyonantajille+Rahalla+palkitseminen+motivoi+eniten+tyontekijoita. Kokemukseni on, että iso osa meistä ei hallitse rahojaan aktiivisesti, ei käy läpi edellisen kuukauden toteumia eikä laskeJatka lukemista ”Tiliotteesi kertoo, mikä on sinulle tärkeää”

Uravalinta, kenen päätös?

Kevät on paitsi vanhojentanssipukujen helmojen heiluntaa ja penkkareita, myös yhteishaun valintoja ja jännitystä (esim. ammatilliset koulut ja lukiot 18.2. – 10.3.2020) sekä pääsykokeiden aikaa. Kokemukseni mukaan nuoret tekevät valinnan tulevasta opiskelupaikastaa ja täten osin myös ammatistaan pääsääntöisesti seuraavilla kriteereillä: Vanhempien (ja läheisten) näkemykset:Mistä ammateista, vaihtoehdoista ja aloista vanhempana lapselleni puhun?Millä tavalla eri ammatteihin ja aloihinJatka lukemista ”Uravalinta, kenen päätös?”

Hanki ja käytä velkaa!

Itseohjautuvan organisaation tehokkuus. Työntekemisen tapojen monimuotoistuminen toiminnan joustavuuden ja kustannustehokkuuden lisääjänä. Verkostojen merkitys työpaikan löytämisessä ja uran edistämisessä. Yrityskulttuurin merkitys työntekijöitä sitovana tekijänä ja epätoivotun vaihtuvuuden suitsijana. Näiden ja monen muun ilmiön pohjalla makaa yksi keskeinen työelämän muutos: yritysten ja organisaatioiden epäformaalistuminen ja sen osana roolien, yhteistyön ja päätöksenteon sumentuminen. Teema oli vahvasti läsnä esimerkiksiJatka lukemista ”Hanki ja käytä velkaa!”

Kenen lauluja laulat – miksi ja kuinka pitkään?

Uuteen työpaikkaan mennessämme meillä on omat odotuksemme uuden työpaikan kulttuurista, arvoista, esimiehestä, työyhteisöstä ja työkavereista, liiketoiminnasta, käytössä olevasta teknologiasta, työkaluista ja prosesseista. Ehkä yrityksen nettisivujen tarina arvoista ja kulttuurista oli yhteneväinen haastattelijan viestin kanssa, ehkä esimies vaikutti asiansaosaavalta, eivätkä tulevat työkaveritkaan paikkaa pahemmin haukkuneet, ehkä yritys toimii terävimmän teknologian kärjessä. Useimmiten odotukset toteutuvat osin, osinJatka lukemista ”Kenen lauluja laulat – miksi ja kuinka pitkään?”

Raha ja arki

Koska raha on yksi latautuneimpia aiheita, jonka tunnen, sanon tämän heti alkuun: en ota kantaa, mikä määrä rahaa on tarpeeksi, liikaa tai liian vähän, puhumattakaan neuvomisesta sen käytössä. Näkökulmani on käsitellä rahaa ilmiönä ja iloita siitä kasvaneesta keskustelusta. Rahan konseptiin kiteytyy vahvoja tunteita ja periaatteita, kuten tasapuolisuus ja arvostus – erityisesti, kun puhutaan rahasta palkansaajanJatka lukemista ”Raha ja arki”

Talous määrittää sinun työmarkkina-arvosi

”Työmarkkina-arvo” koskettaa  meitä jokaista, palkansaajaa, yrittäjää, työnhakijaa – palkkatasosta, koulutuksesta tai kokemuksesta riippumatta. Kuulostaako kylmältä ja laskemoivalta? Niinhän se onkin, mutta yli tai ympäri siitä ei pääse. Työmarkkina-arvo on yksinkertaistettuna korvaus, jonka joku (kuten yritys, yhteisö, valtio, kunta) on valmis jollekin (työntekijälle) maksamaan. Korvaus voi olla rahapalkkaa tai etuisuuksia, mutta myös aineettomia etuja, kuten joustavaJatka lukemista ”Talous määrittää sinun työmarkkina-arvosi”

Ihana, itsekäs sinä!

Suomalainen kulttuuri on eurooppalaisamerikkalainen, ja osin hyvin erilainen esimerkiksi aasialaiseen verrattuna (tutustu esim. klassisiin Charles Taylorin näkemyksiin tai Geert Hofsteden teorioihin kulttuuridimensioista). Tätä modernia kulttuuriamme on syytetty itsekeskeisyydestä, jopa hedonistisuudesta, eli keskittymisestä vain omaan menestykseensä ja nautiskelevuudesta sen äärimmäisessä, negatiivisessa merkityksessä. Yksi työyhteisöjen hiljaisista kulttuurimuutoksista liittyy esimiehen ja työntekijän rooliin, erityisesti vastuuseen ja kykyyn johtaaJatka lukemista ”Ihana, itsekäs sinä!”