Puskurityötä ja kevytyrittäjyyttä

Kaikilla pitäisi olla puskurityö. Se on suunnitelma, johon voi tarttua (työ)elämän yllättäessä tai kun haluaa luoda itselleen motivoivan ja joustavan työelämän. Se voi olla vaikkapa harrastus tai toimi, josta voi tehdä itselleen uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Tekijälleen se tuo turvaa ja tyytyväisyyttä, yrityksille mahdollisuuden ostaa osaamista tai käsipareja helposti, joustavasti jaJatka lukemista ”Puskurityötä ja kevytyrittäjyyttä”

Paljon kanssa pärjää – puskurityöstä vastinetta motiiveihin

Jokaisella meistä pitäisi olla puskurityö. Se on joko harrastus tai sivutyö, josta voit tehdä itsellesi uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Se on varasuunnitelma, johon tartut (työ)elämän yllättäessä. Se on palapelin yksi osa, kun rakennat itsellesi motivoivaa työkokonaisuutta.  Me ihmiset olemme monitasoisia olentoja, joilla on joskus valtavastikin ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja rooleja.Näissä pääsemme toteuttamaan erilaisia motiivejamme ja toiveitamme. Tämän kirjon keskellä olisikin poikkeuksellista löytää itselleenJatka lukemista ”Paljon kanssa pärjää – puskurityöstä vastinetta motiiveihin”

Puskurityön resepti

Jokaisella pitäisi olla puskurityö – harrastus tai toimi, josta voi tehdä itselleen uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Puskurityö ei ole kuitenkaan mikä tahansa toinen työ. Sen olemassaolon tarkoitus on hajauttaa ura- ja taloudellisia riskejäsi sekä tukea jaksamistasi. Toimivan puskurityön luominen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Jotta se täyttäisi sille määritellyn tehtävän, senJatka lukemista ”Puskurityön resepti”

Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä

Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen taiJatka lukemista ”Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä”

Puskurityö kasvattaa työmarkkina-arvoasi

Työmarkkina-arvo koskettaa meitä jokaista. Yksinkertaistettuna se toteutuu korvauksena, jonka joku on valmis suorittamastasi työstä maksamaan, ja se määräytyy pääosin seuraavien tekijöiden perusteella: koulutuksesi ja pätevyytesi, kokemuksesi, näkemyksesi, monitaitoisuutesi, henkilökohtaiset vahvuutesi, toimialakokemuksesi, verkostosi, henkilöbrändisi sekä yleinen tai paikallinen markkina- ja taloustilanne. Työmarkkina-arvostaan huolta pitäminen on loppujen lopuksi jokaisen omalla vastuulla eikä sitä voi ulkoistaa pomolle, asiakkaalle taiJatka lukemista ”Puskurityö kasvattaa työmarkkina-arvoasi”

Jokaisella pitäisi olla puskurityö

Työn muoto muuttuu, sillä missä työntekijät hajauttavat ura- ja taloudellisia riskejään monipuolistamalla ansaintatapojaan, siellä yritykset etsivät riskittömiä ja tehokkaita tapoja ostaa osaamista. Kun satunnainen Fiverr tai Upwork ei enää riitä, miten mahdollistetaan tavoitteellinen, monimuotoinen, jaksamista tukeva ja tehokas työn tekeminen – ja ostaminen? Jokaisella pitäisi olla puskurityö, eli harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä itselleenJatka lukemista ”Jokaisella pitäisi olla puskurityö”

#puskurityö

Talouden hallinnan kirjoissa, blogeissa ja koulutuksissa puskurirahaston olemassaolosta ja riittävyydestä puhutaan kyllästymiseen saakka – siis rahan, johon turvaudutaan, kun jääkaappi hajoaa tai lomautus iskee. Puskurirahasto on aivan keskeinen työkalu oman taloudenhallinnan pakissa, joka tuo sekä henkistä rauhaa että taloudellista turvaa. Vaikka klikkiotsikoissa muuta rummutetaan, suurin osa suomalaisista on edelleen 100 % palkansaajia yhdellä työnantajalla. MyöskäänJatka lukemista ”#puskurityö”

Työpaikan vaihto ei ole (vain) työpaikan vaihto

Poikkeuksellinen 2020 on ajanut monet vaihtamaan työpaikkaa – vapaaehtoisesti tai pakotettuna. Kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita on Suomessa ~73 000 ja muita työttömiä työnhakijoita ~290 000. Helmikuun lopun tietoihin ero on +54 000 ja +59 000. Uusia yt-ilmoituksia tulee n. 100 kpl viikossa. (tem). Vaikka kaikki em. työnhakijat eivät vaihda työpaikkaa, vaihtajia ei liene ihan pieni määrä. TyöpaikanJatka lukemista ”Työpaikan vaihto ei ole (vain) työpaikan vaihto”

Oman talouden hallinta (työn) muutoksessa

Kun Suomen 2020 BKT:n ennustetaan laskevan 5-10 %, lomautettuja on >500 000, maksuhäiriömerkintöjä melkein 400 000:lla ja uusia YT-ilmoituksia tehdään noin 100 kpl viikossa, on aika puhua urasta ja euroista. Mutta ei mistä tahansa euroista vaan SINUN euroistasi: Kukaan ei ole tässä sinua parempi, asia on tärkeämpi sinulle kuin kenellekään muulle. Miten hallita työn jaJatka lukemista ”Oman talouden hallinta (työn) muutoksessa”

Tiliotteesi kertoo, mikä on sinulle tärkeää

Pääsääntöisesti ihmiset käyvät töissä ansaitakseen rahaa tai rahanarvoisia etuja. Tai tarkemmin, eivät ainoastaan ansaitakseen rahaa itsessään, vaan selvitäkseen arjesta ja/tai mahdollistaakseen haluamansa elämän. Rahan ja työn mielekkyyden merkitystä on tutkittu esimerkiksi uunituoreessa Palkitseminen Suomessa 2020 -tutkimuksessa, https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4871776/Tuore+selvitys+on+heratys+tyonantajille+Rahalla+palkitseminen+motivoi+eniten+tyontekijoita. Kokemukseni on, että iso osa meistä ei hallitse rahojaan aktiivisesti, ei käy läpi edellisen kuukauden toteumia eikä laskeJatka lukemista ”Tiliotteesi kertoo, mikä on sinulle tärkeää”