CV – raikas tuulahdus 90-luvulta?

Suurin osa työpaikoista täytetään ilman, että niistä ilmoitellaan koskaan missään julkisessa kanavassa. Myös urbaani legenda siitä, että yritysten olisi ilmoitettava avoimet työpaikkansa esimerkiksi Työmarkkinatorilla tai muulla alustalla, on haudattu aikaa sitten. Yritykset saavat palkata tasan kenet haluavat, kunhat valintakriteerit eivät ole syrjiviä. Kun valtaosa työpaikoista täytetään verkostojen tai julkisen LinkedIn-profiilin avulla, voisimmeko luopua perinteisestä CV:stä?Jatka lukemista ”CV – raikas tuulahdus 90-luvulta?”

Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?

Vaikka johtajien syyt vaihtaa työpaikkaa ovat paljolti samat kuin muilla, on niissä myös omia erityispiirteitään. Vaikka tavallisimmat syyt – johtamisen laatu, vision puute, yrityskulttuuri ja palkitseminen – vaikuttavat myös johtajiin, olemme valmennuksissamme jäsentäneet näiden lisäksi muutaman muun keskeisen syyn. Yrityksen kehityskaari Erityisesti operatiivinen johto / johtoryhmä, toimitusjohtaja ja hallitus palkataan yritykseen tiettyyn kehitysvaiheeseen, esimerkiksi muutosjohtajaksi,Jatka lukemista ”Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?”

Kuka auttaisi johtajaa löytämään töitä?

Tekstin on kirjoittanut valmentajamme Tom Laine, Suomen kokenein sosiaalisen median henkilöbrändiasiantuntija. Tomin viesti on samaan aikaan haastava ja lohdullinen – ei johtajienkaan ovilla headhunterit jonota, mutta samaan aikaan useimmat avaimet on omissa käsissäsi! Kultaisia kädenpuristuksia, hyvä veli -verkostoja, headhuntterit juoksevat perässä – mihin siinä apua tarvitaan, saattaisi joku kysyä. Totuus on kuitenkin, että vaikka headhuntterit eivätJatka lukemista ”Kuka auttaisi johtajaa löytämään töitä?”

Uravalmennus – mitä siellä tehdään?

Uravalmennus tunnetaan yllättävän heikosti ja liitetäänkin usein pelkkään CV-klinikkaan. Hyvässä ja pahassa, kaikilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta valmennukseen osallistua. Valmennusta tarjoavat sekä te-palvelut että kaupalliset valmennustalot. Julkisen puolen resurssit riittävät käytännössä vain työttömille työnhakijoille ja yksityisellä puolella valmennuksia tarjotaan suurelta osin muutosturvan velvoittamille yrityksille yt-tilanteissa. Jos etsit omaehtoista uravalmennusta itsellesi, vaihtoehtosi ovat hieman rajallisemmat.Jatka lukemista ”Uravalmennus – mitä siellä tehdään?”

Sivutoiminen yrittäjyys – keino ansaita lisätuloja

Voit olla sivutoiminen yrittäjä, vaikka olisit palkkatyössä. Se on hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä ja varteenotettava lisätulon lähde myös vaikkapa opiskelijalle tai eläkeläiselle. Sivutoimisen yrittäjän päätyö on muualla kuin yritystoiminnassa. Yrittäjätaidoista on hyötyä elämässä, ja sivutoiminen liiketoiminta voi toimia myös taloudellisena puskurina. Mitä pitää tietää, kun alkaa sivutoimiseksi yrittäjäksi? Voinko sivutoimisen yrityksen perustaa, jos on palkkatyössä? PalkansaajaaJatka lukemista ”Sivutoiminen yrittäjyys – keino ansaita lisätuloja”

Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa

Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.Jatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”

Kulttuurimuutos ja miten se tehdään

On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”

Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva

Vaikka sivutoimisesta yrittäjyydestä on monenlaista hyötyä, riskienhallinnan näkökulmasta on tärkeä ymmärtää sen käsittely työttömyysturvassa. Yritystoiminnastasi saamasi tulot nimittäin vaikuttavat ansiosidonnaiseen päivärahaasi, hieman eri tavoin yritysmuodosta riippuen. Työttömyysturvan näkökulmasta kaikki yrittäjät ovat yrittäjiä – kevytyrittäjät, toiminimiyrittäjät, osake-yhtiön omistajat. Merkityksellistä ei ole, onko sinulla y-tunnus tai oletko alv-velvollinen, vaikka ne ovat niinsanotusti raskauttavia tekijöitä yritystoiminnan sivu- jaJatka lukemista ”Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva”

Mitä tapahtuu huomenna työlle?

Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin. Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti, joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset. Sytykkeenä aiheelle toimiiJatka lukemista ”Mitä tapahtuu huomenna työlle?”

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alunperin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitysJatka lukemista ”Työajan mittaaminen on kulttuuriteko”