Miten johdat vapaaehtoisjärjestössä?

Mikä motivoi vapaaehtoista, mikä työntekijää? Miksi joihinkin organisaatioihin suorastaan tunkee tekijöitä, kun toisiin heitä ei saada edes muhkealla palkkasekillä? Useimmat näistä ovat johtamiskysymyksiä, joihin ottaa kantaa Naisten Pankin Saara Lehmuskoski ja Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, joilla molemmilla on vankka kokemus sekä vapaaehtoisjärjestöjen johtamisesta että yrityksistä. Vapaaehtoisjärjestöön tullaan ja niissä viihdytään muutamista pääsyistä: missio on itselle merkityksellinen,JatkaJatka lukemista ”Miten johdat vapaaehtoisjärjestössä?”

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjalija Suvi Tuomikosken määrittelemästä ilmiöstä “Ammattiahdistus”. Äkkiseltään negatiiviselta kuulostava ilmiö on kuitenkin loistava toimeenpaneva voima, joka pakottaa meidät yksilöt, yritykset ja niiden kulttuurin, sekä johtamisen ja koko työelämän kehittymään. Tietokirjailija Suvi Tuomikoski sanoo, että työpaikoillaJatkaJatka lukemista ”Voimaa ammattiahdistuksesta”

Yrityssijoituksen isoin potentiaali ja riski on motivoituneessa yritysjohdossa

Sijoittamisessa liikutaan riskin ja tuottopotentiaalin janalla. Kun korko- tai indeksisijoittaminen tuottaa matalalla riskillä pitkällä aikavälillä keskimäärin 5 % tuoton, vähimmäisodotus sijoitukselle start-up- tai kasvuyritykseen on pääoman kymmenkertaistuminen. Isoimmat yrityssijoitukset tekevät tyypillisesti toiset yritykset. Kun sijoitusta harkitaan, mitä kohdeyrityksessä arvioidaan? Yrityssijoituksia tekevät tyypillisesti joko sijoitusyhtiöt tai isommat yritykset ostaessaan toisen yrityksen. Ensimmäiset sijoittavat niin sanottujen institutionaalistenJatkaJatka lukemista ”Yrityssijoituksen isoin potentiaali ja riski on motivoituneessa yritysjohdossa”

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtäaikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa kilpailutekijä – nykyiset työntekijät. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laadukas uravalmennus, sillä sen avulla voidaan tarjota yksilölle motivoiva työura, suitsia kallista vaihtuvuutta ja korvausrekrytointikierrettä, sekä parantaa johtamisen laatua tukemalla työntekijöiden omia urajohtamistaitoja. Tämän hetken merkittävimpiä työmarkkinailmiöitä ovatJatkaJatka lukemista ”Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä”

Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?

Katoavatko osaajasi? Siltä pahasti näyttää Linkedin-uutisvirrassa aamulla 2.1.2023. Näitä päivityksiä et varmaankaan haluaisi lukea omien osaajiesi kynästä:  “I’m excited to start my new position as Chief Operating Officer at …”“I’m happy to share that I’m starting a new position as Henkilöstöpäällikkö at…”“Jännittävää, aloitan tänään palvelumuotoilijana XX:ssä!” Suunnittelematon vaihtuvuus maksaa maltaita Turha vaihtuvuus on yritykselle kallista.JatkaJatka lukemista ”Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?”

Mitä tapahtui ja tapahtuu työmarkkinassa 2022 ja 2023?

Vuosi lähenee loppuaan ja 2023 suunnitelmat ovat jo tulilla sekä yrityksissä että jokaisen urasiirtoa pohtivan mielessä. Laaditaan strategiaa, tavoitteita ja roadmappejä, lasketaan budjetteja ja kateprosentteja, mietitään osaamis-, kyvykkyys- ja puuteanalyysejä. Mitä osaamista tarvitaan ensi vuonna, miten se hankitaan, miten pidetään osaajat talossa? Työntekijät pohtivat ehkä seuraavaa ura-askelta, kehittymismahdollisuuksia, joustavuutta. Missä minä haluan seuraavaksi olla, kenenJatkaJatka lukemista ”Mitä tapahtui ja tapahtuu työmarkkinassa 2022 ja 2023?”

Tarviiko aina vaihtaa? Ei todellakaan tarvi!

25 vuoden työelämä-, johtamis-, HR- ja valmennuskokemukseni pohjalta tiedän, että yrityksen vaihtaminen ei suinkaan ole aina paras tapa edistää uraansa. Kuten on helpompaa myydä olemassaoleville kuin uusille asiakkaille, uralla eteneminen voi tapahtua tehokkaimmin nykyisen työnantajan palkkalistoilla. Myös yritykset haluavat motivoituneen, oppivan henkilöstön turhan työpaikkahyppelyn ja jatkuvien korvausrekrytointien sijaan. Ne ovat nimittäin todella tehottomia ja kalliita.JatkaJatka lukemista ”Tarviiko aina vaihtaa? Ei todellakaan tarvi!”

Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?

Vaikka johtajien syyt vaihtaa työpaikkaa ovat paljolti samat kuin muilla, on niissä myös omia erityispiirteitään. Vaikka tavallisimmat syyt – johtamisen laatu, vision puute, yrityskulttuuri ja palkitseminen – vaikuttavat myös johtajiin, olemme valmennuksissamme jäsentäneet näiden lisäksi muutaman muun keskeisen syyn. Yrityksen kehityskaari Erityisesti operatiivinen johto / johtoryhmä, toimitusjohtaja ja hallitus palkataan yritykseen tiettyyn kehitysvaiheeseen, esimerkiksi muutosjohtajaksi,JatkaJatka lukemista ”Miksi johtaja vaihtaa tai vaihdetaan?”

Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa

Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.JatkaJatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”

Kulttuurimuutos ja miten se tehdään

On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatkaJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”