Talouden hallinnan kirjoissa, blogeissa ja koulutuksissa puskurirahaston olemassaolosta ja riittävyydestä puhutaan kyllästymiseen saakka – siis rahan, johon turvaudutaan, kun jääkaappi hajoaa tai lomautus iskee. Puskurirahasto on aivan keskeinen työkalu oman taloudenhallinnan pakissa, joka tuo sekä henkistä rauhaa että taloudellista turvaa. Vaikka klikkiotsikoissa muuta rummutetaan, suurin osa suomalaisista on edelleen 100 % palkansaajia yhdellä työnantajalla. MyöskäänJatkaJatka lukemista ”#puskurityö”
Kategoria-arkisto: #Ura ja työ
Työpaikan vaihto ei ole (vain) työpaikan vaihto
Poikkeuksellinen 2020 on ajanut monet vaihtamaan työpaikkaa – vapaaehtoisesti tai pakotettuna. Kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita on Suomessa ~73 000 ja muita työttömiä työnhakijoita ~290 000. Helmikuun lopun tietoihin ero on +54 000 ja +59 000. Uusia yt-ilmoituksia tulee n. 100 kpl viikossa. (tem). Vaikka kaikki em. työnhakijat eivät vaihda työpaikkaa, vaihtajia ei liene ihan pieni määrä. TyöpaikanJatkaJatka lukemista ”Työpaikan vaihto ei ole (vain) työpaikan vaihto”
Oman talouden hallinta (työn) muutoksessa
Kun Suomen 2020 BKT:n ennustetaan laskevan 5-10 %, lomautettuja on >500 000, maksuhäiriömerkintöjä melkein 400 000:lla ja uusia YT-ilmoituksia tehdään noin 100 kpl viikossa, on aika puhua urasta ja euroista. Mutta ei mistä tahansa euroista vaan SINUN euroistasi: Kukaan ei ole tässä sinua parempi, asia on tärkeämpi sinulle kuin kenellekään muulle. Miten hallita työn jaJatkaJatka lukemista ”Oman talouden hallinta (työn) muutoksessa”
Selvitä, varaudu, mukaudu, palaudu – ja toista!
Yt-neuvotteluiden piirissä on tällä hetkellä (9.4.2020) reilusti yli 300 000 suomalaista, eikä vähiten suoraan tai välillisesti koronan takia. Määrä nousee jatkuvasti. Erityisenä huolena itse viruksen lisäksi on olleet talouden hidastumisen vaikutus yritysten tilausmääriin ja toimintakykyyn – ja sen suora vaikutus mahdollisesti tarvittaviin henkilöstökustannusten leikkauksiin. Eli työntekijöiden lomauttamiseen tai vähentämiseen. Hallitus on määritellyt työnantajille helpotuksia esimerkiksi lyhentämälläJatkaJatka lukemista ”Selvitä, varaudu, mukaudu, palaudu – ja toista!”
Uravalinta, kenen päätös?
Kevät on paitsi vanhojentanssipukujen helmojen heiluntaa ja penkkareita, myös yhteishaun valintoja ja jännitystä (esim. ammatilliset koulut ja lukiot 18.2. – 10.3.2020) sekä pääsykokeiden aikaa. Kokemukseni mukaan nuoret tekevät valinnan tulevasta opiskelupaikastaa ja täten osin myös ammatistaan pääsääntöisesti seuraavilla kriteereillä: Vanhempien (ja läheisten) näkemykset:Mistä ammateista, vaihtoehdoista ja aloista vanhempana lapselleni puhun?Millä tavalla eri ammatteihin ja aloihinJatkaJatka lukemista ”Uravalinta, kenen päätös?”
Kenen lauluja laulat – miksi ja kuinka pitkään?
Uuteen työpaikkaan mennessämme meillä on omat odotuksemme uuden työpaikan kulttuurista, arvoista, esimiehestä, työyhteisöstä ja työkavereista, liiketoiminnasta, käytössä olevasta teknologiasta, työkaluista ja prosesseista. Ehkä yrityksen nettisivujen tarina arvoista ja kulttuurista oli yhteneväinen haastattelijan viestin kanssa, ehkä esimies vaikutti asiansaosaavalta, eivätkä tulevat työkaveritkaan paikkaa pahemmin haukkuneet, ehkä yritys toimii terävimmän teknologian kärjessä. Useimmiten odotukset toteutuvat osin, osinJatkaJatka lukemista ”Kenen lauluja laulat – miksi ja kuinka pitkään?”
Talous määrittää sinun työmarkkina-arvosi
”Työmarkkina-arvo” koskettaa meitä jokaista, palkansaajaa, yrittäjää, työnhakijaa – palkkatasosta, koulutuksesta tai kokemuksesta riippumatta. Kuulostaako kylmältä ja laskemoivalta? Niinhän se onkin, mutta yli tai ympäri siitä ei pääse. Työmarkkina-arvo on yksinkertaistettuna korvaus, jonka joku (kuten yritys, yhteisö, valtio, kunta) on valmis jollekin (työntekijälle) maksamaan. Korvaus voi olla rahapalkkaa tai etuisuuksia, mutta myös aineettomia etuja, kuten joustavaJatkaJatka lukemista ”Talous määrittää sinun työmarkkina-arvosi”
Ihana, itsekäs sinä!
Suomalainen kulttuuri on eurooppalaisamerikkalainen, ja osin hyvin erilainen esimerkiksi aasialaiseen verrattuna (tutustu esim. klassisiin Charles Taylorin näkemyksiin tai Geert Hofsteden teorioihin kulttuuridimensioista). Tätä modernia kulttuuriamme on syytetty itsekeskeisyydestä, jopa hedonistisuudesta, eli keskittymisestä vain omaan menestykseensä ja nautiskelevuudesta sen äärimmäisessä, negatiivisessa merkityksessä. Yksi työyhteisöjen hiljaisista kulttuurimuutoksista liittyy esimiehen ja työntekijän rooliin, erityisesti vastuuseen ja kykyyn johtaaJatkaJatka lukemista ”Ihana, itsekäs sinä!”
Pia Klemetti 