Mikä motivoi vapaaehtoista, mikä työntekijää? Miksi joihinkin organisaatioihin suorastaan tunkee tekijöitä, kun toisiin heitä ei saada edes muhkealla palkkasekillä? Useimmat näistä ovat johtamiskysymyksiä, joihin ottaa kantaa Naisten Pankin Saara Lehmuskoski ja Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, joilla molemmilla on vankka kokemus sekä vapaaehtoisjärjestöjen johtamisesta että yrityksistä. Vapaaehtoisjärjestöön tullaan ja niissä viihdytään muutamista pääsyistä: missio on itselle merkityksellinen,JatkaJatka lukemista ”Miten johdat vapaaehtoisjärjestössä?”
Kategoria-arkisto: #HR
Voimaa ammattiahdistuksesta
Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjalija Suvi Tuomikosken määrittelemästä ilmiöstä “Ammattiahdistus”. Äkkiseltään negatiiviselta kuulostava ilmiö on kuitenkin loistava toimeenpaneva voima, joka pakottaa meidät yksilöt, yritykset ja niiden kulttuurin, sekä johtamisen ja koko työelämän kehittymään. Tietokirjailija Suvi Tuomikoski sanoo, että työpaikoillaJatkaJatka lukemista ”Voimaa ammattiahdistuksesta”
Lahjat kertovat yrityksen kulttuurista
Yrityksen kulttuuri ja identiteetti näkyvät konkreettisissa teoissa, jotka kuvastavat yrityksen, johdon ja henkilöstön nykyisiä arvoja ja toimintatapoja. Kulttuuria voidaan todentaa valinnoilla siitä, mihin rahaa käytetään – esimerkiksi lahjoilla omalle henkilökunnalle, asiakkaille ja kumppaneille, tai vaikkapa mahdollisille uusille työntekijöille. Liike- ja henkilökuntalahjat ovat yksi yrityksen identiteetin, työnantajamielikuvan ja kulttuurin näkyvimpiä konkreettisia tekijöitä, joilla on usein euromääräistäJatkaJatka lukemista ”Lahjat kertovat yrityksen kulttuurista”
Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä
Kun työmarkkinassa jylläävät yhtäaikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa kilpailutekijä – nykyiset työntekijät. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laadukas uravalmennus, sillä sen avulla voidaan tarjota yksilölle motivoiva työura, suitsia kallista vaihtuvuutta ja korvausrekrytointikierrettä, sekä parantaa johtamisen laatua tukemalla työntekijöiden omia urajohtamistaitoja. Tämän hetken merkittävimpiä työmarkkinailmiöitä ovatJatkaJatka lukemista ”Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä”
Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?
Katoavatko osaajasi? Siltä pahasti näyttää Linkedin-uutisvirrassa aamulla 2.1.2023. Näitä päivityksiä et varmaankaan haluaisi lukea omien osaajiesi kynästä: “I’m excited to start my new position as Chief Operating Officer at …”“I’m happy to share that I’m starting a new position as Henkilöstöpäällikkö at…”“Jännittävää, aloitan tänään palvelumuotoilijana XX:ssä!” Suunnittelematon vaihtuvuus maksaa maltaita Turha vaihtuvuus on yritykselle kallista.JatkaJatka lukemista ”Löysitkö osaajasi kilpailijan riveistä?”
Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa
Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.JatkaJatka lukemista ”Epätyypilliset työsuhteet resurssoinnissa”
Kulttuurimuutos ja miten se tehdään
On helppoa olettaa, että tarve muuttaa yrityksen kulttuuria syntyy vain liiketoiminnallisista tavoitteista. Muutosprojektin ajurina voi kuitenkin olla myös hieman ylevältä kuulostava tavoite hyvän elämän luomisesta. Miksi, miten ja millaisin tuloksin ovat muutosmatkan tehneet rakennusalan pk-yritys, rekrytoinnin mikroyritys, markkinoinnin kasvuyritys ja kansainvälinen ohjelmistoyritys? Vaikka toteutukset ovat hyvin erilaisia, niihin kaikkiin on sisäänkirjoitettu ymmärrys ihmisestä ainoana pysyvänäJatkaJatka lukemista ”Kulttuurimuutos ja miten se tehdään”
Mitä tapahtuu huomenna työlle?
Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin. Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti, joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset. Sytykkeenä aiheelle toimiiJatkaJatka lukemista ”Mitä tapahtuu huomenna työlle?”
Työajan mittaaminen on kulttuuriteko
Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alunperin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitysJatkaJatka lukemista ”Työajan mittaaminen on kulttuuriteko”
Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen
Yrityksen palkitsemisen kokonaisuus heijastelee paitsi aikaa myös sen tavoitteita ja identiteettiä. Yksi vahva määrittäjä on talous, sillä megatrendit ohjaavat sijoittajien investointeja ja yleinen taloustilanne karhu- ja härkämarkkinoineen höllentää tai kiristää rahahanoja. Yrityksen tavoite on käytettävin varoin ruokkia henkilöstön motivaatiota ja tuottavuutta. Toteutus on kuitenkin liikkuva maali. Miten palkitseminen on mukautunut trendeihin, korona-aikaan, tai yrittäjyyden jaJatkaJatka lukemista ”Henkilöstön palkitsemisen vaikutus tuottavuuteen”
Pia Klemetti 