YT on Percunaksen keksintö

20.5.2020 klo 13.00: TE-toimistoille saapuneita lomautuksia koskevia yt-ilmoituksia oli kirjattu 20.5. mennessä noin 5 600 työnantajalta ja ne koskivat yhteensä noin 514 000 työntekijää* Suomeksi sanottuna, aivan jäätävä määrä. Arveltu on, että tässä olisi ohitettu jopa 90-luvun laman kärkisijat.

Yhteistoimintaneuvottelut (ne kuuluisat yyteet) ovat työkalu, jonka periaatteiden mukaan Suomessa hoidetaan sekä hetkelliset että pysyvät työvoiman vähennykset (pl. < 20 henkilöä työllistävät yritykset). Toisin sanoen, lomautetaan ja irtisanotaan. ”Percunas”  sen sijaan on 2000-3000 vuotta vanhan suomalaisen kirosanan juuri.

Miksikö YT:t ovat hyvin teoreettisen, jos edes sen, tutkimukseni mukaan em. Percunaksen keksintö? Koska YT:t jakaa työyhteisön kahtia, niihin työn antajiin ja sen työn tekijöihin. Kun jako on tehty, nämä kaksi osapuolta istuvat pöydän ympärille tai Teamsiin ja neuvottelevat, miten asetettu säästö/tehokkuus/uudelleenorganisoitumistavoite saavutetaan. Neuvotteluiden laadukkuus puolestaan riippuu vahvasti siitä, miten motivoituneita, kiinnostuneita, kartalla ja luovia neuvotteluosapuolet ovat ja erityisesti, millaista tietoa liiketoiminnasta osapuolille on saatavilla. Loppujen lopuksi päätökset tekee se työn antaja.

Miksikö YT:t ovat hyvin teoreettisen, jos edes sen, tutkimukseni mukaan em. Percunaksen keksintö? Koska YT:t jakaa työyhteisön kahtia, niihin työn antajiin ja sen työn tekijöihin.

Percunas pyrkii hajottamaan työyhteisöä: Vaikka yhteisten tavoitteiden eteen ponnistelu olisi kuinka vakaalla pohjalla, tämän kahden osapuolen mallin mukaan on tanssittava. Asetelma on vastoin kaikkia yhteishengen,  tehokkuuden ja innovoinnin periaatteita ja tekee auttamattomasti usein pysyvää (mutta toivottavasti väliaikaista) tuhoa työyhteisössä. Hetkellisesti on kaksi puolta, jotka heiluvat yhteistyön ja kahtiajaon keinussa.

Neuvotteluissa itsessään lasketaan, mallinnetaan, kartoitetaan kriittisiä osaamisia ja toimintoja, määritellään panostuskohteita ja tulevia painopisteitä. Kipuillaan sen kanssa, mihin rahkeet ei juuri nyt riitä. Juristit neuvoo, silti pidetään ihminen mielessä. Kun on sovittu ne periaatteet, joiden mukaan tavoitteet saavutetaan, ollaan usein lomautusten tai irtisanomisten äärellä. Vaikka nämä tehtäisiin kuinka inhimillisesti, asia ei siitä muuksi muutu. Kahtiajako.

Lopullisten päätösten tekeminen ja jalkauttaminen sekä vastuu niistä on työnantajan. Usein hyviä vaihtoehtoja ei ole, huonoista on valittava. Mielessä vilahtelevat ihmisten asuntolainat ja kesälomasuunnitelmat, firman taloudellinen tilanne, huoli jäävien työntekijöiden työpaikkojen turvaamisesta – syyllisyyskin, vaikkei sille perustetta olisikaan.

Ilmoille lentää pieni toive mahdollisuudesta kutsua ihmiset mahdollisimman pian takaisin töihin. Keskitytään  jäljelle jäävien motivointiin, positiivisiin signaaleihin. Autetaan lähteviä uuteen alkuun, kukin parhaansa mukaan, aukaistaan omat verkostot – ja toivotaan, että kassat, kela ja te-palvelut saisivat jononsa purettua mahdollisimman nopeasti. Osalle lomautetuista tai irtisanotuista muutos on tervetullut, portti uuteen, mahdollisuus edistää sivutyötä tai keskittyä perheeseen tai harrastukseen. Osalle muutos tarkoittaa isojakin järjestelyitä, ehkä asunnon vaihtoa tai radikaalia elämäntyylin sopeuttamista.

Kun muutokset on saatu jalalle tai saatu päätökseen, työyhteisössä ollaan uuden äärellä. Percunas on tehnyt tuhonsa ja ollaan uudelleenrakentamisen äärellä. Neuvottelujen jälkihuuruissa on kaksi osapuolta, joiden pitäisi löytää uusi yhteinen sävel ja syitä luottaa edelleen tai jälleen toisiinsa, uskoa toisistaan lähtökohtaisesti hyvää, kohdata toisensa Teamsissä ja toimistolla kasvokkain, ja löytää yhteistä maaperää. Kaikkia ottaa päähän, että yhdessä tekemisen idylliin tehtiin särö, kahtiajako, joka nyt pitäisi saada korjattua.

Yhdet käärii hihansa, toiset tarvitsevat enemmän tukea sopeutumiseen. Joillekin muutos osoittautuu liian isoksi tai vieraaksi, toisille se avaa uusia mahdollisuuksia.

Neuvottelujen jälkihuuruissa on kaksi osapuolta, joiden pitäisi löytää uusi yhteinen sävel ja syitä luottaa edelleen tai jälleen toisiinsa, uskoa toisistaan lähtökohtaisesti hyvää, kohdata toisensa Teamsissä ja toimistolla kasvokkain, ja löytää yhteistä maaperää. Kaikkia ottaa päähän, että yhdessä tekemisen idylliin tehtiin särö, kahtiajako, joka nyt pitäisi saada korjattua.

YT on percunaksen keksintö, se jakaa työyhteisön muodollisesti kahtia ja vaatii sen jälkeen usein varsin nopeaa uuden suunnan ottamista. Sen kohtuullisuutta voi pohtia. Toisaalta, tässä se ehkä tekee jokaiselle palveluksen, märehtimään ei voi jäädä.

Jos työyhteisö palautuu nopeasti YT:n tekemästä tuhosta, kertooko se organisaation positiivisesta resilienssistä, tunteettomuudesta vai siitä, että sen jäsenet ovat säsäistäneet ajatuksen, että näin markkinatalous toimii. Toisin sanoen sen, että jos edellytykset kannattavan tai laskelmoidusti tappiollisen liiketoiminnan tekeminen ei ole olemassaolevassa tilanteessa mahdollista, on pakko tehdä muutoksia (en mene syihin tässä blogissani, mainittakoon kuitenkin #korona).

YT on Percunaksen keksintö, mutta mikä olisi vaihtoehto? Inspiraatioksi suosittelen lukemaan Riitta Hyppäsen ja Fast Exper Teams -asiantuntijoiden näkemyksen http://riittahyppanen.fi/rubiikki-lomautus-lamautus-vai-paaoman-kasvua/, joka ei sinänsä ota kantaa YT:n olemassaoloon, mutta löytää siihen positiivisia sovellusmahdollisuuksia.

*https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s