Hanki ja käytä velkaa!

Itseohjautuvan organisaation tehokkuus. Työntekemisen tapojen monimuotoistuminen toiminnan joustavuuden ja kustannustehokkuuden lisääjänä. Verkostojen merkitys työpaikan löytämisessä ja uran edistämisessä. Yrityskulttuurin merkitys työntekijöitä sitovana tekijänä ja epätoivotun vaihtuvuuden suitsijana.

Näiden ja monen muun ilmiön pohjalla makaa yksi keskeinen työelämän muutos: yritysten ja organisaatioiden epäformaalistuminen ja sen osana roolien, yhteistyön ja päätöksenteon sumentuminen.

Teema oli vahvasti läsnä esimerkiksi Digital Oulu 2020 -tapahtuman puheenvuoroissa, mm. tunneluennoitsija Camilla Tuomisen, tulevaisuustutkija Ilkka Halavan ja Jari Sarasvuon esityksissä. Tunnistan, että kuvassa on tiettyä muna-kana -problematiikkaa, mutta katson tässä viimeksi mainitsemiini ilmiöihin.

Muutos tarkkarajaisista organisaatiohimmeleistä (olkoon ne linja- tai matriisiorganisaatioita tai kuten yleensä, niiden yhdistelmiä) Morning Star -tyyppisiin sosiaalisiin tai itseohjautuviin organisaatioihin (esimerkiksi https://hbr.org/2011/12/first-lets-fire-all-the-managers) tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Ottamatta kantaa yksittäisten ratkaisujen toimivuuteen tai tuottavuuteen, monimuotoistumista on hankala kiistää.

En myöskään väitä, etteikö muodollisella organisaatiokaaviolla ole paikkaansa ja hyötyjä, sillä näin usein on: tämä tuo lohtua myös meille keski-ikäisille, koska se on meille tuttu todellisuus – valitettavasti teemme kuitenkin töitä nuorempien sukupolvien kanssa, joille nämä kiharapilveä muistuttavat organisaatiokuvat ovat varsin luontevia.

Muutos tavassa, jolla yritykset ja organisaatiot järjestäytyvät, heijastuu myös rooleihin, yhteistyöhön ja päätöksenteon kulttuuriin. Tutkimuksesta toiseen (esim. Deloitten Global human capital trends) tulokset puhuvat samaa tarinaa: työn rooli ja merkityksellisyys osana ihmisten elämää muuttuu. Näinhän se on aina toki aikojen saatossa muuttunut, mutta nyt puhutaan palkan lisäksi esimerkiksi työn sisällöstä ja merkityksellisyydestä sekä organisaatiokulttuurista ja joustavuudesta työn tekemisen tavoissa.

Tästä pääsenkin blogini mielenkiintoisimpaan näkökulmaan: Onko paraikaa menossa radikaali muutos organisaation lisäksi roolien sumentumisessa? Tässä en siis tarkoita luvanvaraisia töitä (lääkäri, sairaanhoitaja, NDT-tarkastaja, jne.) ja pohdin, liekö muutos näkyvissä erityisesti luovilla tai nk. early adopter -aloilla, kuten ICT? Haetaanko ja päästäänkö työpaikkaan ja edistetäänkö uraa pätevyyksien sijaan ihmisenä, jolla on tietty osaaminen ja kokemus, motivaatio ja intohimon kohteet? Sellaisena ”hyvänä tyypinä”, jota niin muodikkaasti, jopa ärsyttävyyteen saakka, työpaikkailmoituksissa etsitään?

”… sen sijaan, että kukaan olisi varsinaisesti velvollinen roolinsa kautta auttamaan jotakuta tai menemään mukaan johonkin asiaan, projektiin tai aloitteeseen, se tapahtuu luonnostaan sosiaalisen velan kerryttämiseksi tai purkamiseksi.”

Jos organisaatiot koostuvat ihmisistä kokonaisuuksina, ja toisaalta organisaatiot ikäänkuin kehittyvät itsestään, mihin perustuu yhteistyö ja päätöksenteko? Esitän sinulle seuraavan ajatuksen: formaalien roolien sijaan yhteistyö ja päätöksenteko alkavat perustua sosiaaliseen velkaan yksittäisten ihmisten ja tiimien välillä.

Sosiaalista velkaa muodostuu, kun minä autan jotakuta ratkaisemaan ongelman tai etenemään jossakin asiassa – ja toisin päin. Eli sen sijaan, että kukaan olisi varsinaisesti velvollinen roolinsa kautta auttamaan jotakuta tai menemään mukaan johonkin asiaan, projektiin tai aloitteeseen, se tapahtuu luonnostaan sosiaalisen velan kerryttämiseksi tai purkamiseksi.

Kun enenevissä määrin muodostuu epäformaaleja organisaatioita epäformaalein roolein, tämä tapa yleistyy. Sosiaalinen velka ilmiönä ei toki ole tuntematon nykyiselläänkään, se on vahvasti läsnä jo nyt rooleissa, joissa on vastuu jostakin asiasta, mutta ei varsinaisia määriteltyjä resursseja sen tekemiseen. Good will.

Miten tämä sitten vaikuttaa esimerkiksi sinun uraasi? Monellakin tapaa. Työtä hakiessasi tulet hakemaan pikemminkin yritykseen sekä tietynlaiseen kulttuuriin ja tapaan toimia kuin tiettyyn positioon, sillä yritykseen haetaan ensisijaisesti ihmistä kokonaisuutena, sen sijaan että työntekijälle olisi ennaltamääritellyt muodolliset pätevyydet. Tämä muuttaa työnhaun tapaa radikaalisti.

Verkostojen merkitys sekä työn löytämisessä että työn sisällön kehittämisessä kasvaa. Päätöksenteko tulee tapahtumaan eri tavalla – ne tehdään kollektiivisesti tiimeissä, ennemmin kuin roolin tuoman mandaatin perusteella.

Muutos on hyvässä ja pahassa kuitenkin hidas, koska formaalit rakenteet ja me keski-ikäiset tiedämme paremmin. Tai huonommin. Aika näyttää.

Vaikka tuon sosiaalisen velan uutena modernin työelämän kontekstiin, samoin kuin monen muun ilmiön kohdalla (esimerkiksi kisälli-metodi), löydän siinä yhtenevyyden vanhempieni ja isovanhempieni maailmaan ja tapaan toimia: heille tällainen sosiaalinen velka oli täysin normaalia ja siihen vastaaminen jopa kunnia-asia. Velkaa – oli se sitten henkistä tai rahallista – ei sovi jättää maksamatta. Vanha toteuma konseptista on naapuriapu ja oravannahkakauppa, uudempi esimerkiksi stadin aikapankki (https://stadinaikapankki.wordpress.com/ / https://www.facebook.com/pages/category/Website/Stadin-Aikapankki-119314174764954/).

Työelämäkontekstissa sosiaalinen velka on siis pääsääntöisesti hyvä asia, ja rohkaisenkin sinua sitä sekä hankkimaan että käyttämään. Suoran hyötynäkökulman lisäksi sillä on muita, välillisiä etuja: työn tekeminen on hauskempaa, pääset mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin ja projekteihin ja saat verkostoosi varmasti mielenkiintoisia ihmisiä.

Vähemmän laskelmoiva tapa toteuttaa ilmiötä on laittaa hyvä kiertämään, huolimatta siitä, oletko anto- vai saamapuolella. Toisin sanoen, tekemällä hyvää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s