Sinä ja työmarkkina-arvo

Ensimmäisen blogini aiheeksi valitsin ”työmarkkina-arvon”, sillä se koskettaa  jokaista työssäkäyvää ja työnhakijaa, palkkatasosta, koulutuksesta tai kokemuksesta riippumatta. Kuulostaako kylmältä ja laskemoivalta? Niinhän se hieman onkin, mutta yli tai ympäri siitä ei pääse. Siihen, onko jonkin ammatin tai osaamisen arvo sopivalla tasolla, en ota kantaa. Tässä käsittelen asiaa erityisesti palkansaajan näkökulmasta, mutta miksipä alla oleva ei pätisi yhtä lailla yrittäjiinkin!

Työmarkkina-arvo on yksinkertaistettuna korvaus, jonka joku (yritys, yhteisö, valtio, kunta) on valmis jollekin (työntekijälle) maksamaan. Korvaus voi olla rahapalkkaa tai etuisuuksia, ja laajemmin ajateltuna aineettomia etuja, kuten joustava työaika, koulutus- ja etenemismahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet jne. Vaihdon perusatribuutti on yleensä aika, mutta se voi olla esimerkiksi työsuoritus. Se, minkä arvoisia nämä ovat, koostuu eri tekijöistä – koulutuksesta, kokemuksesta, monitaitoisuudesta, näkemyksestä, joustavuudesta, yhteistyökyvystä, suosituksista, osaamisen ja työvoiman saatavuudesta, talous- ja markkinatilanteesta jne.

Joistakin tuntuu vieraalta käyttää vapaa-aikaansa ja varojaan kouluttautumiseen – mutta jos sinä et sitä tee, uskallatko laskea sen varaan, että joku muu tekee?

Formaali koulutus, pätevyydet ja työkokemus ovat monilla aloilla ehdoton vaatimus, erityisesti kun puhutaan vaikka terveydenhuollosta tai sosiaalialasta. Väitän kuitenkin, että näiden merkitys on yleisesti ottaen vähenemässä. Itsekin olen tehnyt töitä koodarina työskentelevän matemaatikon, markkinointiosaajan ja fyysikon kanssa sekä talouspäällikkönä työskentelevän diplomi-insinöörin kanssa. Tästä trendistä kertoo myös Duunitorin 2019 tutkimus  (https://duunitori.fi/rekrytointi/rekrytointitutkimus#research-download), jonka mukaan koulutuksen merkitys rekrytointipäätöksen kriteerinä on sijalla 7/8, kun top 3 kriteerit ovat

  1. motivaatio työtehtävään,
  2. sopivuus yrityskulttuuriin sekä
  3. aikaisempi työkokemus.

Erityisesti kehitys- ja johtotehtävissä työmarkkina-arvossa korostuu ”näkemys” – siitä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään, mihin panostetaan, mitkä pitkän aikavälin tavoitteet tulisi olla. Tässäkin asetelmassa kokemus todennäköisesti synnyttää näkemystä, sillä kokemus tarkoittaa tietoa alan pelisäännöistä ja toiminnan lainalaisuuksista ja mahdollisuuksista.

Joidenkin alojen työehtosopimukset määrittävät palkitsemista palkkaluokkien kautta, mutta eivät toki kaikki: Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES ei ota tähän kantaa muuten kuin  yleisellä ohjeistuksella palkkapolitiikasta. Näin työntekijöiden palkat ovat yksittäin neuvoteltuja sopimuspalkkoja, mutta toki yrityksissä yleensä on sisäisesti määritellyt työnvaatimusluokat ja palkkataso.

Talous vaikuttaa osaamistarpeeseen

Työntekijän tai -hakijan kannalta merkityksellistä on yleinen talous- ja markkinatilanne: jotkut alat menestyvät erityisesti nousumarkkinassa, toiset selviävät keskiarvoa paremmin laskumarkkinassa. Kun taloussyklit ovat keskimäärin 7-10 vuotta, vuonna 2020 alussa talous on ollut ylävireistä historiallisen pitkään. Analyytikot povaavat todennäköistä talouden hidastumista, mutta todellisuudessa kukaan ei täysin varmasti tiedä: samansuuntaisen arvion teki myös Sitra 2020 megatrendeistä:

  1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
  2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  3. Verkostomainen valta voimistuu 
  4. Teknologia sulautuu kaikkeen 
  5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa 

Taloussyklit siis vaikuttavat osaamisterpeeseen, joten niiden seuraaminen on työmarkkina-arvostaan huoltapitävän intresseissä. Työnhakijan kannalta voi olla merkityksellistä tiedostaa, että joskus yleinen taloustilanne voi aiheuttaa se, ettei jollekin osaamiselle kerta kaikkiaan ole kysyntää – vaikka osaaminen olisi ensiluokkaista! Taitava onkin se, joka ennakoi ja on joustava osaamisensa kehittämisessä.

Miksei se riitä, että hoidan hommani ja menen kotiin?

Kenen tehtävä on huolehtia sinun työmarkkina-arvostasi? Työnantajasi, koulusi, TE-toimiston virkailijoiden, vanhempiesi, puolisosi, lapsiesi, työttömyyskassan – vai sinun itsesi? Niin. Jokaisen oma. Työmarkkina-arvostaan ylläpitäminen on yhtäältä oman turvaverkon rakentamista: saat siitä vahvemman etulyöntiaseman esimerkiki työnhakutilanteessa. Toisaalta, oman työmarkkina-arvon kasvattaminen antaa sinulle työkaluja kilpailla työpaikoista, ylennyksistä, projekteista ja palkankorotuksista. Kolmanneksi, kun ylläpidät työmarkkina-arvoasi, se antaa sinulle valinnanvapautta, riippumattomuutta ja neuvotteluvaltteja monenmoisiin tilanteisiin. Todettakoon, ettei työnantajienkaan kannata täysin silmiään tältä sulkea.

Joistakin tuntuu vieraalta käyttää vapaa-aikaansa ja varojaan kouluttautumiseen – mutta jos sinä et sitä tee, uskallatko laskea sen varaan, että joku muu tekee? Työmarkkina-arvosta huolehtimiseen keinot on monet, mutta ehdotan esimerkiksi seuraavia:

  1. Seuraa taloutta:
    Opiskele. Seuraa, mitä markkinoilla tapahtuu. Tarkkaile, mitkä alat kukoistavat, mitkä kasvavat ja mitkä eivät. Lue ja kuuntele uutisia. Tilaa uutiskirjeitä.
  2. Yritä ennakoida:
    Tutki, mitä trendejä omalla alallasi on käynnissä? Millaisia uusia palveluita on kehitteillä ja mitä niiden kehittäminen vaatii?
  3. Seuraa työpaikkailmoittelua:
    millaisia rooleja on auki, millaista osaamista haetaan? Mitä ei enää haeta?
  4. Opiskele:
    Tarjontaa on valtavasti, sekä maksullista että ilmaista.
    Mieti sekä sitä, mikä sinua kiinnostaa mutta myös sitä, mille on kysyntää.
  5. Analysoi ja sanoita osaamistasi ja kokemustasi.
    Peilaa sitä objektiivisesti markkinoiden tarpeisiin.
  6. Hanki valmennusta, sparrausta ja ohjausta – perheesi ja ystäväsi haluavat sinulle hyvää eivätkä missään nimessä loukata tunteitasi, mutta he eivät myöskään ole objektiivisia.

Olen iloinen, että luit tekstini. Toivottavasti onnistuin antamaan sinulle jonkin uuden ajatuksen tai näkökulman – kuulen myös mielelläni omiasi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s